Never Forever... 2019-11-13T12:38:50+02:00 Blog Integration Feed Generator https://rancha.vuodatus.net/ rancha https://rancha.vuodatus.net/ <![CDATA[Itsemurhakirjeet]]> Elämä on peli. Aina vaan mietitään, mitä varten se on. Mikä on elämän tarkoitus? Se on Jumalan kirous ihmisrodulle. Se pakotti meidät tuntemaan omat tuskansa moninkertaisena. Se pakotti meidät elämään. Vasten meidän tahtoa. Vasten omaa tahtoaan. Miksi ihmiset sotivat? Tuodessaan meidät maan päälle, Jumala luovutti meille jokaiselle epämääräisen määrän suruaan, jotta se laantuisi. Siksikö meitä on näin monta? Kyllä. Jumalan suru, tuska, yksinäisyydentunne.. Ne vastaavat tätä ihmismäärää, mikä elää Maan päällä. Me, jotka ymmärrämme maailmaa joudumme väärinymmärretyiksi. Meillä sitä surua on eniten. Ja vihaa. Vihaa, jonka tukahdutamme syvälle sisimpäämme, etteivät muut huomaa. Tiedämme, että jos puramme sen, moni saisi tartunnan, moni kokisi saman.. Ja se olisi Maailmanlopun alku..

Miksi tyttö itkee? Miksei hän koskaan kerro, mitä hänelle kuuluu? Miten ihmeessä hänen mielialansa muuttuu, kun lähestyn häntä? Näen hänen silmissään kärsimyksen, menetyksen. Ja sen raivon, mikä on vellonut hänen sisällään jo liiankin pitkään. Mutta hän ei enää pysty purkamaan sitä. Hän on säilyttänyt sitä sisällään liian pitkään. Oppinut peittämään turhautumisensa. Aina samat liikkeet, samat sanat. Totuttuasi hänen elämäntapaan, et huomaakkaan, kuinka nopeasti hän katoaa aivan silmiesi edessä. Se olit sinä. Miksi luovutit? Koska elämä on peli.

]]> 2007-11-20T22:16:00+02:00 2019-11-13T12:37:11+02:00 https://rancha.vuodatus.net/lue/2007/11/itsemurhakirjeet rancha https://rancha.vuodatus.net/ <![CDATA[Angels are pure... Are they?]]>    Enkelit ovat pyhiä olentoja, jotka elävät taivaassa... Onko näin? Ei pelkästään... On myös niitä Langenneita Enkeleitä, syntejä tehneitä enkeleitä, jotka on lähetetty pois taivaasta manalaan... Tai melkein sinne asti. Osa on päätynyt helvettiin asti tehdessään vakavan rikoksen tai petoksen, taikka rikkonut tabua taivaassa. Toiset taas lähetetään takaisin maahan tekemään parannuksen, jos rikos ei ollutkaan vakava... Enkelithän ovat alkujaan ihmisiä, jotka muuttuivat enkeleiksi tehtyään itsemurhan (taikka kuolleet vuodattamalla verta). Nämä "Puolilangenneet" Enkelit palaavat maan pinnalle sinä samana ihmisenä, jona olivat eläessään, korjaamaan tekonsa, jotta pääsisivät takaisin taivaaseen. Heidän täytyy suorittaa pyhä teko, enkä puhu nyt mistään jumalanpalveluksesta, kuten rukoilemisesta, tai jokasunnuntaisesta visiitistä kirkossa... He saavat nähdä tämän maailman toisten silmistä. Heidän täytyy! Jotta he oppisivat tuntemaan totuuden yhä paremmin ja auttamaan YSTÄVIÄÄN.

   Taivas ja helvetti on periatteessa sama asia, kuolleet näkevät ne vain erilailla, riippuen siitä, mihin he uskovat. Ja uskoisit tai et, ne sijaitsevat maan päällä, siinä näkemättömässä henkien maailmassa. Vain kuoleman rajamailla elävät ihmiset pystyvät näkemään kyseisiä henkiä ja enkeleitä.

   Totuudesta taas puhun ihmisten sekä maailman kannalta. "Puolilangenneen" Enkelin pitäisi huomata se oikea laita ihmisten hyvinvoinnista ja niiden ongelmista, kuin myös maailman vakavista muutoksista ja muista yliluonnollisista häiriöistä. Heidän pitäisi ymmärtää ja selittää muille, kuinka ihmeellisen lähellä jokainen ihminen on kuolemaa, oli hän 60 tai 6 vuotias. Hänen pitäis tunkea tuo tieto jokaisen läheisensä päähän niin lujaa, ettei se pelkästään jäisi sinne heidän tiedokseen, vaan jotta he levittäisivät sitä muuallekin maailmaan. Tahtooko tämä enkeli sitten tekojensa jälkeen takaisin taivaaseen, onkin jo toinen kysymys...

]]> 2007-09-03T18:16:00+03:00 2019-11-13T12:37:13+02:00 https://rancha.vuodatus.net/lue/2007/09/angels-are-pure-are-they rancha https://rancha.vuodatus.net/ <![CDATA[Une Te Dua...]]> Vain kolme sanaa ja sulan syliisi lempeään.

Vain yksi suukko, niin olet lähempänä poissa luotani.

Vain yksi liike, niin olet kaukana minusta ja samalla koko maailmasta.

Vain yksi muisto sinusta, mutta siitä kiinni aion pitää.

Miksei kukaan käy täällä lukemassa mitään? Ei ketään kiinnosta. Vaikka tämä heijastaa ajatuksiani, kuin avoin päiväkirja, ei kellään ole silti ollut asiaa tunkea nokkaansa teksteihini. Miksi siis kirjoitan?

Siksi. Jos minulla on tahdonvoimaa luopua jostain rakkaasta, on minulla sitä myös tarpeeksi pitämään kiinni, lujaa. Onhan se minun päätökseni.

Päätit sinäkin, kun minut yksin jätit tähän maailmaan. Kylmään, karuun aavikkoon, ilman ruokaa, mitä syödä, ilman vettä, mitä juoda, ilman happea, mitä hengittää, ilman sinua, millä elää. On aivan, kuin luopuisi itsestään, myisi sielunsa saatanalle, vaikka yhtä paljon siihen uskon, kuin jumalaankin. Tuntuu yksinäiseltä.

Miksei kukaan ymmärrä? Haluan kertoa tunteistani koko maailmalle, mutta miten?? Voisin laulaa, mutten pysyis kauaa huipulla. Voisin kirjoittaa kirjan, se voisi myydä. Mutta lukisiko kukaan vanhusten lisäksi romanttista draamatarinaa, jossa ei ole alkua tai loppua?  Voisin puhua, muttei kukaan kuuntelisi, heittäis ehkä pari viisisenttistä laukkuun, jonka sattumalta jätin avonaiseksi eteeni. Jos edes sitäkään.

Mitä teen? Hyppäisin kalliolta alas, mutta kun ei saa. Hirttäytyisin kaulakoruuni, mutta kun ei saa. Viiltäisin ranteeni auki, kun ei saa. Hukuttautuisin, kun ei saa. Saanko itse päättää edes jostain?? Vai ohjataanko minua hautaani asti? Sanoisin ei, mutta kun ei saa..

Älkää unohtako minua, kun aika koittaa ja teitä tarvitsen, älkää hylätkö.. En pärjää yksin.

]]> 2007-08-26T23:08:00+03:00 2019-11-13T12:37:15+02:00 https://rancha.vuodatus.net/lue/2007/08/une-te-dua rancha https://rancha.vuodatus.net/ <![CDATA[Dreams, dreams, sweet dreams, beautiful dreams and nightmares...]]> En ole ennustaja, enkä jumala, en osaa vastata jokaiseen kysymykseenne... Miksen?

En ole kokenut paljoakaan tästä maailmasta, mutta ikäisekseni tarpeeksi... Miksei se riitä?

En ole luoja, enkä kyllä saatanakaan... Olen heitäkin pahempi: ihminen. Maapallolle se on rutto, me ihmiset tuhoamme sitä, puolet sitä tietämättään. Jollekin saatanan Bushille me ollaan kääpiöitä köyhässä kylänpahasessa, mutta vittuuko se Bushkaan meitä kiinnostaa. Joku Halonen ilmoittaa sukupuolien tasa-arvosta, mutta vittuuko täällä mikään muu on muuttunu, kuin että naiset sai äänioikeuden?? Ihminen osaa kysyä. Se myöskin osaa vastata. Miksei se siltikään ole saanut mitään hyvää aikaiseksi? On tehty pelkkiä tutkimuksia, mutta tuloksiakin, ois kiva saada vielä tällä vuosisadalla! Mikä ihminen on itselleen? Entä mikä olen sinulle?

Miksei sitä koskaan satu löytämään "sitä oikeaa"? Ja vaikka löytäiskin, se katoaa jäljettömiin... Tavalla tai toisella! Meillä on ongelma. Suhteet. Eikä mikään politiikka! Suhteet toisiin johtaa tätä maailmaa, mutta kun me ollaan niin vitun tyhmiä, niin ei me sitä älytä, ipä ainakaan ajoissa...

]]> 2007-08-19T22:27:00+03:00 2019-11-13T12:37:17+02:00 https://rancha.vuodatus.net/lue/2007/08/dreams-dreams-sweet-dreams-beautiful-dreams-and-nightmares rancha https://rancha.vuodatus.net/ <![CDATA[Heartbreaker]]> Teen sen melkein tietämättäni, aivan kuin on/off- nappula olisi kytketty päälle aina, kun lähelleni tulee joku, johon ihastun, rakastun... Ja jonkin ajan kuluttua: PLOPS! Se tunne katoaa kuin tuhkana tuuleen... Aivan, kuin sitä ei olisikaan koskaan ollut. Vain luulo...

Tällä menolla minusta tulee vielä sydäntensärkijä, niin omani, kuin muidenkin, yhden ehdin jo hjottaa... Kuinka käy, jos nyt vielä itseni ihastua, oli se joku läheinen ystäväni, taikka orava, jonka näen puussa, se on samantekevää... Ei siitä silti seuraa hyvää... Elämä on syvältä.

]]> 2007-07-29T22:19:00+03:00 2019-11-13T12:37:20+02:00 https://rancha.vuodatus.net/lue/2007/07/heartbreaker rancha https://rancha.vuodatus.net/ <![CDATA[Intohimo suudelmaan on jäänyt häneltä, mutta miksen kykene siihen toisen kanssa?]]> Tiedän, että tahdon sitä, himoitsen sitä, koska minulle on kuukausien kulussa ehtinyt kasvaa puute. En vain osaa yhdistää sitä toisiin... Hän oli ihana, hän ymmärsi ja osasi auttaa... Tiesi, milloin kannattaa puhua ja milloin kuunteleminenkin riitti... Minä purin kaiken hänelle, avauduin asiassa jos toisessakin, hän tiesi elämästäni enemmän, kuin minä itse... *Psykologian kurssit vois olla kivoja, pääsee tulkitsemään ihmisiä* Minä taas tiesin hänestä hyvin vähän, muttei se minua kamalammin kiinnostanutkaan, että minkä niminen opettaja on sillä bilsassa... Tai muut turhanpäiväsyydet, tiesin aivan tarpeeksi... Ja nyt minua painaakin se, että tiedän aivan liikaa... Olen huomannut sen... Olen tiennyt sen siitä synkästä maanantaista lähin... Tajusin kaiken! Mutta aivan liian myöhään....

Pamaus. Linnut lentää. Jalkani pettävät, putoan kostealle kalliolle... Tyhjä mieli. Ei mitään sanottavaa. Ei mitään tehtävää. Ei mitään. Minulla ei ole enää mitään, mitä nykyisessä elämässäni voisin menettää. Piste. Se estää. Ja monta muuta pistettä perään. Ne jatkavat perinnettä... Miksi minä? Miksi kysyin? Mitä, missä, milloin, miten... Listaa voisi jatkaa niin kauan kuin sielu sietää, mutta kun se ei siedä edes yksinkertaista ja niinkin ymmärtämätöntä, niinkin mutkikasta vastausta:

Anteeksi.

]]> 2007-07-10T22:53:00+03:00 2019-11-13T12:37:22+02:00 https://rancha.vuodatus.net/lue/2007/07/intohimo-suudelmaan-on-jaanyt-hanelta-mutta-miksen-kykene-siihen-toisen-kanssa rancha https://rancha.vuodatus.net/ <![CDATA[Tänä päivänäkin vielä....]]> Katos perkele, oon vielki elossa päivittelemään tätä! No joo, en oo vaan aina jaksanu, ja kun ois jaksanu, ei tullu juttuu.... Khyllä! Ihme, ku kattoo noita aikaisempii tekstei, nii huomaa, et on vähän synkempää, mut alkuahan tää vasta on...

Eli siis... Aika vakavaahan tää mun tapojen vaihtuminen on varmaan joistain terveysfriikahtaneista mupeteista, mutta mä olen sellainen kuin olen... Ja vaikka olisikin nikotiiniriippuvuus, masennus, ja alkoholin käyttökin aina suunnilleen kerran kaks kuussa (eikä tietty suuria määriä, en tahtoisi löytää itseäni seuraavana päivänä jonkun Amerikan ökyrikkaan ruumiin vierestä : > ), niin pidän itsestäni juuri tälläisenä! Sitä paitsi, olen selvästi ja vahvasti päättänyt lopettaa tupakanpolton.... Ainakin 18 vuotiaaseen asti... No ei, emmä silloinkaan viittis paljoo poltella, kun tiedän, mitä siitä seuraa ja mitä käy, kun polttaa liikaa päivän aikana...

Niin, nyt tekisin minkä testin tahansa netissä, ne sanoo, että olen masentunut! No, kai se johtuu tän kesän aikana tapahtuneesta jne... Mutta minkä sille voi, aika kulkee hitaasti, mutta mun järjen ymmärrettäväksi liian nopeasti... Mitäs silloin pitäis tehdä???

Rakkaus on julma asia, en ole vieläkään löytänyt siihen lääkettä, mutta juurikin tuli ajatus mieleen, että pitäisikö?? Täytyykö mun vieroittua siltä, mikä on pitänyt mun elämää ja maailmaa pystyssä tähän asti??? Hän luopui jo... Hän luopui kaikesta luopumalla toivosta ja itsestään.... Hän teki itsemurhan.... Hän murhasi minut... Pelkällä eleellä hän saatoi minut kädestä helvetin portille ja työnsi sisään vasten tahtoani...  Mutta hänellä oli syynsä, ja masennus painoi päälle.... Vakava masennus... On tainnut tarttua minuunkin.... Noh, onhan mulla Joni, mutta tunnen vieläkin, rakastan vieläkin Häntä, alitajuntani vaan EI TAJUA, ettei niin saa tehdä, ei vaan voi!... Tunnen toki Jonakin kohtaan, mutten niin vahvasti, kuin silloin joskus.... Kun hän teki lupauksen kanssani... Lupasimme, että rakastamme toisiamme maailmanloppuun asti.... Siitä pidän kiinni, vaikka lipuenkin, pidän silti... Toivon, ettei hänkään päästä irti, missä lie onkaan... Taivas tai helvetti, sehän on yksi ja sama paikka, se vain riippuu ihmisestä ja siitä, millaisena hän sen näkee.

Tiesittekö muuten, että on olemassa toinen galaksi, jossa on tasan samanlainen planeetta Maa ja tasan samannäköiset ihmiset ja mennään tasan samassa vaiheessa (eli Bush pomottaa, mut me ei antauduta! :)) ). Käyttäydytään vain eri tavalla, luonne on aina hieman erilainen.... Sinne pääsee peilin kautta, mutta mennessäsi ajan ja paikan täytyy kohdata täsmällisesti! Sillä vaihdat paikka kaksoisolentosi kanssa!!! Kun olet vaihtanut maailmaa, alat pikkuhiljaa muuttumaan ensin ulkonäöltäsi, sitten tavoiltai jne....

Kun kerroin ton mutsille, se sano, et mä oon nähtävästi jo vaihtanu paikkaa.... - -' Repesin siinä totaalisesti.... : >

Mutta ei kai mulla sen enempää sanottavaa, teiänhän pitäis viel jaksaa lukee tää   XDDD

]]> 2007-06-29T21:33:00+03:00 2019-11-13T12:37:24+02:00 https://rancha.vuodatus.net/lue/2007/06/tana-paivanakin-viela rancha https://rancha.vuodatus.net/ <![CDATA[Suicidely empty...]]> I feel like dying. . . World is not enough to me. . . There's only huge emotions left. . If even them. . . However...

Following the steps of death, going through that hell... Hell, what you left to me to live with...

Wery farewell... Never will see you again... And just for what? Our love?! Love's not dancing on the roses... Its taking the pain and blowing it from inside the heart... Softly... And hard...

Guns... Ropes.. Knifes, pills, drugs and other stuff... What's wrong? Yeah, nothing... But why you're looking at me so . . . So . . . Strange?.. You couldn't feel the pain... You just see, like I suffer in blood...  That torments me... Around . . .

]]> 2007-05-14T22:34:00+03:00 2019-11-13T12:37:26+02:00 https://rancha.vuodatus.net/lue/2007/05/suicidely-empty rancha https://rancha.vuodatus.net/ <![CDATA[What ever happened to us... I will still love you to the worldend..]]> Mitä järkeä on enää elää? Olen kokenut jo liikaa, poistakaa paineeni! En jaksa enää kauaa!! En pysty kantamaan tätä koko taakkaa hartioillani... En minä ole kaikkitietävä! Eikä minulla myöskään ole kaikenkestävää luotiliiviä... Miksi uskotte niin?! Niinhän kaikki aina sanova: "Mun ongelmii ei voita mikään!" mutta jos vastaan : "Jaa eikö?" saan takaiskuksi: "No mut hei, onhan sulla Alan! Sun perhe huolehtii, sä oot nätti jne..." Pelkkää paskapuhetta!!

Ensinnäkin: Olisin nätti tai en, se ei ongelmia kovin ratkaisis!

Toiseksi: Niinhän se perhe näyttää huolehtivan, kun on muitakin paikalla... Mutta sit ku ne ottaa kännit je tekee pienenkin liikkeen... Kaikki on väärin ja virheellistä ja kiellettyä! Pah..

Kolmanneksi: Alan niin... Siitä oiskin kerrottavaa... Sillä tällä hetkellä se on mun suurin ONGELMANI!!.

Tänään piti tavata... No niin tehtiin... Käveltiin ulkosalla, juteltiin... Sit mentiin sinne mun lempipaikkaan... Siellä istuskeltiin ja kateltiin ohimenevii junii... Kun yhtäkkii se kysyy:

"Anna... Sano nyt rehellisesti: Rakastatko sä mua?"

"Kyllhän sä tiiät, mistä kummonen kysymys?"

"Eikun sano nyt ihan suoraan: Kyllä vai ei?"

"No KYLLÄ, mä rakastan sua."

"Paljonkin?"

"Aivan äärettömän paljon, enemmän kuin kukaan muu! Entäs sä? Rakastatsä mua?"

"Siltä ainakin tuntuu... Mut mun pitäis kertoo yks juttu..."

"Kuinka niin tuntuu? Kerro, mikä juttu.."

" Muistathan sä sen meiän lupauksen? Sen, mikä me tehtii jokunen puolvuotta sitten.."

"No joo, kai mun on pakko, kui?"

"Muistathan sä miten se meni?"

"Joo. Me luvattiin, ettei me ihastuta kehenkään eikä jätetä toisiamme koskaan, petos on rikos jne.."

"Jne? Etsä muista sitä tarkkaa loppuu?!"

"No niin, että jos lupausta rikkoo, seuraa rankka rangaistus kummallekin.."

"Siitä rangaistuksesta mun pitikin puhua..."

"Ai mitä? Lupaus on lupaus, vaikka sen voikin rikkoa, ei sääntöjä voi enää muuttaa!"

"En mä sitä, mä vaan, kun totaa... Emmä oikeen tiiä, mitä sanoo.."

"Mitä ny, mitä, määh en ny tajuu, siis... Yritätsä sanoo, et.."

"Joo, just sitä yritän sanoo... Sanoo, et mä taidan ansaita rangaistusta... Mutten oikeen haluu, että sä kärsit.."

"Mit, miten nii? Siis mä tajuun säännöt, mut vaikka rangaistus oliskin oltava rankka, ei se tarkota, et mun pitäis hakata sut puolkuoliaaks!"

"Ei sun täydykään... Mut... Mun täytyy..."

"Tä? Mitä sä nyt sekoilet, mä en ymmärrä sua enää, kato tännepäin, kato mua silmiin!!"

"Mun.."

"Sä et nyt tee mitään typerää, koska mä tiiän, että sulla on rohkeutta vaikka mihin, ja täällä sattuu nyt olemaan tosi korkeaa!"

"Emmä sitä... Mä vaan.."

Silloin näin jotain, mitä minun ei olisi pitänyt nähdä... Tai ehkä olisi, mutten olisi halunnut... Kohtaloni täyttyi taas vastoin tahtoani, aika meni ihan vaan mun kiusakseni nopeammin ja nopeammin... Kunnes... Se pysähtyi. Tunsin... En mitään. Tyhjää. Sanomattomaksi jääneitä sanoja. Tekemättömiksi jääneitä tekoja. Mikään ei sillä hetkellä liikuttanut minua niin paljon, kuin se... Se, mitä hän teki... Pystynkö koskaan antamaan anteeksi? Pystynkö koskaan unohtamaan? Pystynkö ollenkaan mihinkään?! Saanko itsekään koskaan anteeksi?..

"Minä sen virheen tein ensin... Minä rikoin sääntöjä... Muttei minulla riittänyt rohkeutta tunnustamaan... Kertomaan totuutta... En tahtonut satuttaa tunteitasi, mutta sinä vielä vähemmän halusit satuttaa minua... Miksi kaikki menee ihan paskaks just silloin, kun sitä vähiten odottaa?! MIKSI VITUSSA SÄ VIHAAT MUA NÄIN PALJON? MIKS HELVETISSÄ NIIN MONI USKOO SUHUN, SENKIN ITSERAKAS PASKA?!?!!! MIKS SÄ OLET EDES OLEMASSA, SENKIN... SENKIN... TODISTAMATON JA YLILUONNOLLINEN JUMALANPASKA!!!! MÄ VIHAAN SUA SYDÄMENI POHJASTA, HAISTA SÄ VAAN VITTU, MÄ EN ENÄÄ KESTÄ, TÄÄ OLI VIIMEINEN PISARA KOKO HELVETIN ELÄMÄNTOUHUUN!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!"

]]> 2007-04-30T23:17:00+03:00 2019-11-13T12:37:28+02:00 https://rancha.vuodatus.net/lue/2007/04/what-ever-happened-to-us-i-will-still-love-you-to-the-worldend rancha https://rancha.vuodatus.net/ <![CDATA[Elämä jatkuu... Kai sitten...]]> Jee, kaduilla on väkivaltaa, ohikulkijat tupakoivat, jotkin nurkkaspurgut ottavat taas hetkellä lähemmäs huumekuolemaa, pienet 11 vuotiaat lissuhorot kävelee nenä pystyssä, kuin kadun vaikutusvaltaisimmat keisarinnat! JA ELÄMÄ KUKOISTAA!!! Mihin vittuun tää helvetin maailma on oikeen menossa?! Ei oikeen mee perille... Kaikki sanoo, että :"Kyllähän tämä tästä vielä tulevaisuudessa kääntyy parempaan suuntaan!" Ois kyl kiva, että se tulevaisuuskin saapuisi jonain kauniina päivänä!

Ilmastonmuutoksia, hurrikaaneja, maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauksia, terrori-iskuja... Listaa voisi jatkaa loputtomiin!! Mikä meillä on maailmaa vastaan? Mikä maailmalla on meitä vastaan?!

Mikä taaskin ihmisillä on toisiaan vastaan? Paraskin suhde voi johtaa itsemurhaan tai sarjamurhaajan ammattiin... Ei Jumalaakaan ole olemassa... Ei sitä ole kuinkaan mahdollista todistaa! Mutta miksi jotkut uskovat niin lujasti? Miksi jotkut taas eivät? Eivät usko mihinkään?..

Gomenasai... Proshu proshenija... I'm sorry... Anteeksi...

]]> 2007-04-17T23:14:00+03:00 2019-11-13T12:37:31+02:00 https://rancha.vuodatus.net/lue/2007/04/elama-jatkuu-kai-sitten rancha https://rancha.vuodatus.net/